Taas saa hävetä

Valokuva: AJ Kaikuru.

TULOSSA

2025 19.4.–8.5. Taas saa hävetä Galleria Ronga, Tampere

Menneitä:

2025  19.3.–6.4. Taas saa hävetä, Galleria Uusi Kipinä, Kymi-tila, Lahti

2024 lokakuu Taas saa hävetä, O. Jauhiaisen galleria, Kiiminki

2023 Galleria TASO / Kulttuurikiihdyttämö TILA, Pikisaarentie, Oulu
Teoksia on ollut myös mukana Teijon kulttuurimeijerin yhteisnäyttelyssä 2023.

Valmistunut opinnäytetyö löytyy täältä!

---

Mediatiedote: Julkaisuvapaa

Riikka Kontio 4.5.2023

Taas saa hävetä

Kuvataidenäyttely häpeästä avautuu 6.5. Galleria TASOssa Pikisaaressa.

Näyttelyssä on esillä aihetta käsittelevää kuvataidetta sekä teoksia, jotka ovat syntyneet suomalaisille kuvataiteilijoille tehdyn häpeäkokemuksia kartoittavan kyselyn tuloksista. Kutsu kyselyyn jaettiin suomalaisten kuvataideseurojen ja -järjestöjen kautta heidän jäsenilleen maaliskuussa 2023 ja siihen vastasi 336 ammattilaista. 

Suomalaisista kuvataiteilijoista 85 % on hävennyt itseään taiteilijana. Häpeä liittyi useimmiten esillä olemiseen, osaamiseen, teoksiin ja apurahoihin. Myös itse ammatinvalinta ja köyhyys tuottivat ammattikunnassa häpeän tuntemuksia. Taiteilija selviää tilanteista pakenemalla, vertaistuella ja kannustamalla itseään eteenpäin.

Suomalainen taiteilija häpeää

”Taiteilijuus ei ole oikea ammatti.” Siihen liittyvä avustuksilla työskentely (apurahat tai työkkäri) on vaikea selittää viranomaisille, naapureille, sukulaisille tai muille ihmisille. Erityisesti maaseudulla ilman verkostoa, ammatti tuntuu joskus vaikealta ja sitä kyseenalaistaa vähitellen itsekin.

Häpeä liittyy nähdyksi tulemiseen. Taiteilijan työ on julkista ja usein myös henkilökohtaista. Näyttelyt, kritiikit ja saadut apurahat ovat kaikille julkisesti esillä. Myös stereotypiat yhteiskunnan tuilla elävästä loisesta, joka ei tee oikeaa työtä, nakertavat taiteilijan itsetuntoa.

Olen jäänyt häpeän kanssa usein yksin. Käynyt itkemässä avajaisissa vessassa.

Taide on henkilökohtaista ja intiimiä. Kun sen laittaa muiden nähtäväksi, niin kyllähän se hävettää ja pelottaa.

Häpeää tyypillisesti laukaisevat muiden muassa pilkkaaminen, vertaaminen, arviointi, hylkääminen, riittämättömyys ja invalidaatio, jossa henkilö tulee ohitetuksi. Hän tulee jätetyksi huomiotta, kuten usein taiteilijoiden apurahahauissa tai julkisen taiteen kilpailuissa suurimmalle osalle hakijoista käy.

Torjutuksi tulemisen kautta kokemus epäonnistumisesta saa oman työskentelyn tuntumaan hävettävältä.

Jatkuvat kielteiset päätökset apuraha- ja näyttelyhakemuksiin aiheuttavat arvottomuuden tunnetta, eli häpeää, samoin kuin vertailu kollegoihin, jotka näyttävät onnistuvan paremmin.

Miten selviän häpeästä

Näyttelyssä on esillä murto-osa kyselyssä jaetuista selvitymiskeinoista. Kuvataiteilijoiden vastauksissa toistui vetäytyminen ja pakeneminen, ja toive siitä, että tunne ajan myötä helpottaa. Myös vertaistuellinen keskustelu kollegojen kanssa koettiin hyväksi tavaksi läpikäydä tilannetta ja sen aiheuttamia tunteita. Osa ilmoitti tarttuvansa pulloon.

Juon viinaa.

Päihteet, pelaaminen ja muut addiktiot ovatkin yksi tapa välttää vaikeita tunteita ja helpottaa ahdistunutta oloa, kun tunteiden säätelytaidot ovat jääneet kehittymättä varhaisissa vuorovaikutussuhteissamme. Kun emme tule nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisina kuten haluaisimme, sietämätön tunne on nopeaa ja helppoa turruttaa alkoholilla.

Häpeä liittyy kokemukseen itsestä. Se syntyy aina suhteessa muihin ihmisiin ja vertailusta.Vain suhteessa toiseen häpeä voi helpottaa.

Me kaikki selviämme paremmin häpeästä, kun ymmärrämme toisiamme paremmin ja teemme työtä parempaa yhteisöä varten.

Galleria TASO

Kulttuurikiihdyttämö TILA
Pikisaarentie 15 B

Näyttely on avoinna 4.5.–31.5.2023
arkisin klo 9–18

Lisätiedot: riikkakontio [at] icloud [dot] com / riikka [dot] kontio [at] waria [dot] fi

Lähteet:
Kontio, Riikka, 2023: Kysely suomalaisille kuvataiteilijoille Häpeän kokemuksista.
Sitaatit ovat kyselyyn vastanneilta anonyymeiltä taiteilijoilta, jollei toisin mainita.